LASSEN SÄHKÖINEN NÄYTEIKKUNA

Etusivu >> Minä itse
Kaksi karvaturria: Lasse ja karhu Tromssassa, Norjassa v. 1999

Henkilökuva

|33 kysymystä ja vastausta| |Lasse pähkinänkuoressa|

Olen 31-vuotias, vaivihkaa helsinkiläistynyt toisen polven turkulainen, opettajasuvun vesa ja valmistumisen partaalla oleva kulttuurihistorian opiskelija Turun yliopistossa. Elän Helsingin Kalliossa, johon muutin touko-kesäkuun vaihteessa 2004 tultuani valituksi Vihreän liiton puoluetoimistolle järjestösihteeriksi – homma, jossa työskentelen tälläkin hetkellä.

Turussa toimin edelleen Turun Seudun Vihreiden hallituksen jäsenenä. Turkuun vie myös useasti seurustelukumppani, rakkaani Sini.

Harrastan vapaa-ajallani kaikenmoista – ensisijaisesti kirjoja, roolipelejä, sarjakuvia ja ruoanlaittoa. Järjestötoimintaa teen nykyään työkseni, joten toisin kuin aiempina vuosina, se täyttää nykyään 'harrastuksen' kriteerit yhä vähemmän.

Opiskeluvuosina tempauduin mukaan tekemään lähes kaikkea mahdollista ja mahdotonta mitä erilaisimmissa opiskelijajärjestöissä. Päädyin siitä opiskelijapolitiikkaan ja ajamaan opiskelijoiden etua Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001-2002. Istun edelleen TYY:n edustajistossa yhtenä Vihreän listan kymmenestä edustajasta.

Pitkään kypsyteltyäni asiaa liityin Vihreään liittoon vuoden 2002 lopussa. En ole katunut ratkaisua hetkeäkään. Katson, että vihreissä yhdistyvät ajatukset reilummasta, suvaitsevaisemmasta, tasa-arvoisemmasta maailmasta sen ymmärtämiseen, että yksi maapallo pitää saada riittämään meille kaikille!

Ennen kaikkea vihreällä liikkeellä on kyky, halu ja näkemys todella muuttaa maailmaa - tarttua tämän vuosituhannen globaalitodellisuuden haasteisiin ja vastata niihin. Eikä vain nyhveröidä nurkassa ja toivoa, että paha maailma menisi itsestään ohi, kuten perinteiset puolueet tuntuvat tekevän.

Maailmankatsomukseltani olen ennen kaikkea punavihreä. Minua oksettaa se, miten hallitseva markkinafundamentalismi vaatii ihmisiä uhraamaan, uhrautumaan ja tinkimään yhä enemmän elämänsä laadusta, jotta talous voisi paremmin. Jotta talous voisi paremmin, ihmisten on voitava yhä huonommin?! Haloo! Menivätkö väline ja päämäärä sekaisin? Ei näin!

Katson, että politiikan on korkea aika palata politiikkaan: ei ole olemassa väistämättömiä "tehokkuuden ja kilpailukyvyn pakottavia vaatimuksia", jotka pakottavat meitä jatkuvasti kurjistamaan elämäämme. On vain ihmisten tekemiä päätöksiä ja erilaisia visioita siitä, miten meidän tulisi elää toistemme kanssa. Enemmän aikaa, vähemmän roinaa!

Politiikan ulkopuolella isoja intohimojani ovat tarinat, kirjat, keittiö (italialainen) ja Turun saaristo.

Lasse pähkinänkuoressa

Levy: Lauluyhtye Rajattoman Boundless. Ultra Bran Vapaaherran Elämää.
Paikka: raitiovaunu
Rakennus: Turun Tuomiokirkko
Ruoka: oliiviöljyn, aurinkokuivattujen tomaattien ja valkosipulin ryydittämänä
Kirja: Mika Waltarin Johannes Angelos
Sarjakuva: Pauli Kallion & Christer Nuutisen / Sami Toivosen Kramppeja ja nyrjähdyksiä
Peli: Ars Magica -roolipeli
Esine: vanha kirja (mikä tahansa)
Kahvila: Strindberg Helsingissä
Oluelle: Cosmic Comic Café Turussa
Lause: Ole realisti - vaadi mahdottomia!

Lasse Miettisen kotisivut. Suunnittelu ja ylläpito lasse@lassemiettinen.fi.
Sivut päivitetty viimeksi 29.1.2008